Folklandia-risteily 2018

Risteilyllä on aina mukava käydä, etenkin kun teemana on musiikki. Matkailu avartaa - tässä tapauksessa  musiikkimakua. Tämä pieni, hyvin subjektiivinen raporttini Folklandialta kertoo omista tunnelmistani.

Ystäväni houkuttelemana lähdin ottamaan "kansanmusiikkikylpyä" ja yllätyin iloisesti, kuinka monipuolinen tarjonta oli. Jokaiselle löytyi varmasti mieluista kuultavaa perinteisestä kaustislaisesta aina huippuimprovisaatioon, jota Timo Alakotila ystävineen tarjosi. Mäsäduo yhdisti vanhaa ja uutta perinettä taiturimaisesti soittaen. Harmi vain, etten sijaintini vuoksi  saanut  sanoista selvää.  Kiharakolmio,  Mahottomat (savolaishuumorin suurlähettiläät), Pelimannien yhteissoitto, käytäväsoitot ja paljon, paljon  muuta... Laiva todellakin soi!

Tanssirymät esittivät niin perinteisiä kuin koreagrafiaankin perustuvia tansseja, jotka myös ammensivat aiheensa perinteestä. Pukujen kirjo oli näyttävä.  Kaikista näkemistäni esityksistä nautin kovasti. Kansainvälisyyttä toi venäläinen tanssiryhmä Petersburg Souvenir, joka  esitti hienoja tarinoita vauhdikkain askelin. Ryhmä on vieraillut usein suomessa, niin ymmärsin,

Tuttujakin tupsahteli vastaan, kuten Italiassa harmoanikkamatkalla tapaamani tanssiva pariskunta, jolle ristely taisi olla jo kuudes. Harmonikkaliiton Kimmo Mattilan ja  Seppo Lankisenkin kanssa  tuli kuulumiset vaihdettua. Yhdessä totesimme, kuinka  kansanmusiikkiharrastus vetää nuoria puoleensa - heitä oli laivalla todella paljon. Jari Komulaistakin tuli hihasta nykäistyä ja kiiteltyä soitosta Helsingin pelimannien riveissä sekä hyvistä sovituksista omalle ryhmälleni Pomppaduurille. Nyt menee jo "namedroppingin"puolelle ;-)

Paljon kuulin ja näin, mutta paljon jäi myöskin kokematta, vaikka yöunet  nipistettiin kolmeen tuntiin. Jotkut tosin hämmästelivät, kuinka kauan olimme nukkuneet. Moni taisi mennä "samoilla silmillä" koko reissun. Tulipa myös yläpetillä nukkuminen kerrattua ;-).

Järjestelyt toimivat moitteettomasti, ja musiikkia riitti. Tavallista "hilipatipippania" ei juuri kuulunut eikä näkynyt: asialla olivat ammattilaiset ja huippuharrastajat. Ainoaksi ongelmaksi kohdallani osoittautui  ihmisen rajallinen kyky olla useammassa paikassa samaan aikaan. Onneksi omat valintani osuivat nappiin. Musiikkimuistojen lisäksi reissusta muistuttaa  Kalevalakorun riipus, jonka voitin Kalevalaisten naisten osastolla järjestetyssä arvonnassa. Enkäpä ensi vuonna taas...

Eipä kuitenkaan unohdeta Harmonikkaliiton risteilyä  27.-28.1.   http://www.harmonikkaristeily.fi/ tai Sata-Häme soin risteilyä maaliskuussa http://www.satahamesoi.fi/risteily

Musiikkin kuuntelu kannattaa aina - soittamisesta puhumattakaan!

terv. Tarja Pää


Lisää Folklandia-risteilystä  https://www.facebook.com/folkkis/

ja käykääpä samalla tykkäämässä Harmonikkayhtey Pomppaduurin
fb-sivusta https://www.facebook.com/pomppaduuri/





Kuvassa Timo Alakotila, Roger Tallroth, Elias Frigård, Markus Räsänen ja Panu Savolainen




Orivesi All Stars johtajanaan Maija Pokela




Petersburg Souvenir

Joulusoittoja

Joulun alla oli pari soittokeikkaa paikallisissa palvelukeskuksissa. Ohjelmistossa oli muutama perinteisempi harmonikkakappale sekä joululauluja.

11.12.2017 Voutilakeskuksen Sinisiivessä

Kuva: Anita Lehto

Kuva: Voutilakeskus

20.12.2017 Tuuliakodissa Hattulassa

Tällä keikalla soittivat myös Hannu N. ja Jarmo H. Vanhoista Herroista.

Lämpimät kiitokset molemmille palvelukeskuksille maistuvista kahveista!

Soittoleiri Kiipulassa

Marraskuussa pidettiin soittoleiriä Hattulan Viihdesoittajien kanssa Kiipulassa. Siellä on hyvät tilat harjoittelulle ja ruokahuolto toimii ruokalassa mainiosti.

Leirillä harjoiteltiin uusia kappaleita Anitan johdolla sekä itsenäisesti. Lisäksi oli pieni soittohetki Viihdesoittajien kanssa. Syysiltana-kappaletta päästiin komppiryhmän kanssa jamittelemaan oikein mukavasti 😊

Pelit esiin ja soittamaan

Työn alla La Misma Pena

Pomppaduurilaiset ja Viihdesoittajat yhteiskuvassa

Haitarimatka Castelfidardoon

Harmonikkaliike Traditune järjesti 18.-23.10.2017 matkan Italian harmonikkavalmistuksen kehtoon Castelfidardoon. Pomppaduurilaisista Anita, Tarja ja Liisa olivat reissussa mukana. Tässä juttua reissusta muutaman kuvan kera.

Ensimmäinen päivä meni matkatessa lentäen Helsingistä Roomaan ja sieltä bussilla Marchen maakuntaan Adrianmeren rantaan pieneen Porto Recanatin kaupunkiin.

Maisemaa moottoritiellä

Hotel Mondial

Toisena päivänä päästiin jo itse asiaan eli harmonikkaan...
Retkipäivä aloitettiin Fusellin tehtaalta, jossa nähtiin remmien ja laukkujen valmistusta. Yritys työllistää nelihenkisen perheen sekä paikallisia ompelijoita. Tehdasta esitteli perheen tytär Alessandra, alla olevassa kuvassa piipahtaa myös tehtaanjohtajaisä.

Isä ja tytär

Kuva: Tarja Pääskylä

Seuraavaksi jatkettiin Beltunan harmonikkatehtaalle, jossa haitarin rakentamisen eri vaiheita esitteli tehtaan johtaja Francesco.

Francesco esittelee uutta värimallia

Francesco näytti kokoamisvaiheita ja Perttu tulkkasi kerrotun vielä suomeksi. Haitarin kokoamiseen kuuluu uskomaton määrä eri vaiheita - kaikki käsityönä.

Haitarinrakentajan työpöytä. 

Virittämiseen on oma työhuone.

Kuva: Leila Rantakangas

Lopuksi päästiin vielä Beltunan showroomiin kokeilemaan soittimia. 

Onkohan Anitalla kaksirivisen osto mielessä....?

Päivän kolmas kohde oli Bincin kielitehdas. Siellä tehtaan johtaja senjor Binci esitteli napakasti miten harmonikan kieli tehdään. Kielessä käytetty metalli tulee Saksasta ja laatan raaka-aine Ruotsista. Lopputuloksena on kuvassa näkyvä kieli, joita voi isossa konserttiharmonikassa olla jopa 1000 kappaletta.

Bincin tehtaalla ei saanut kuvata, joten kimppakuva otettiin tehtaan ulkopuolella.

Kuva: Leila Rantakangas

Mr Binci ja Team Finland :-)

Olipa upeaa päästä seuraamaan ammattilaisten käsityötä ❤ Ennen yhteista illallista, ehdittiin vielä vapaamuotoisesti tutustua Porto Recanatiin sekä nauttia auringosta, lämmöstä ja merestä.

Castello Svevo

Rantakatua

Adrianmeren rannalla

Kolmantena päivänä matkattiin Castelfidardoon.
Ensin käytiin Carinin "varaosakaupassa", josta löytyi jos jonkinmoista nippeliä, nappulaa, remmiä, huopaa, nahkaa, kassia ja reppua :-)

Kassivalikoimaa...

  

Diskantti- ja bassonappulavalikoimaa eri väreissä...

Mehiläisvahaa ja hartsia

Ja muuta kivaa oheishärpäkettä...

Perttu verrytteli välillä vähän sormia

Seuraavaksi jatkettiin matkaa Bugarin tehtaalle. Siellä haitareita tehdään enemmän sarjatuotantona, valmistettavia merkkejäkin on useampia mm. Bugari, ZeroSette, Giulietti. Tehtaalla on myös oma digihaitarimalli Bugari Evo.

Esittelijöinä isä ja poika Bugari.

Kirkas värimaailma

Kaksirivisiä

Kielipenkkejä

Kielet kiinnitetään kielipenkkiin sulatetulla mehiläisvahalla, jossa on mukana vähän pihkaa. 

Palkeita

Paikka kaikelle ja kaikki paikallaan

Tehdaskierroksen jälkeen oli jälleen mahdollisuus kokeilla soittimia ja tutustua tarjontaan showroomissa.

Lähtiessä saimme vielä mainoskassin mukaan.

Kaikkien yllätykseksi Bugari halusi tarjota meille lounaan ravintola Pippossa. Lounastarjous otettiin ilolla vastaan :-) Ennen lounasta ehdittiin vielä pikaisesti kierrellä Castelfidardon keskustassa. Varsin viehättävä pikku kylä.

Harmonikan ja harmonikan rakentajien monumentti

Lounas ravintola Pippossa oli mahtava makuelämys italialaiseen ruokakulttuuriin, lämpimät kiitokset vielä isännällemme Bugarille! Neljän ruokalajin lounasta nautittiin kaksi tuntia, jonka jälkeen vaelsimme pulleina päivän viimeiseen kohteeseen harmonikkamuseoon.

Museosta löytyi kaikenmallisia harmonikkoja, joita on aikojen alussa keksitty rakentaa.

Lopuksi poikkesimme vielä Giancarlo Francenellan pienessä museossa, jossa oli näytillä hänen rakentamansa maailma suurin harmonikka 'Fisarmonica Gigante'. Tämä on myös Guinnesin maailmanennätys :-) Käytiin sitä sitten kokeilemassa ja niinhän se Satumaa saatiin soimaan.

Tarja ja Anita soittamassa

Illallisen jälkeen oli vuorossa jamittelua hotellin aulassa. Kaikki halukkaat pääsivät soittamaan... ja tanssithan siitä saatiin samalla pystyyn.

"Duo Mondial"

Lauantai oli "vapaapäivä", jolloin sai itse suunnitella päivän ohjelman. Tarjan kanssa käytiin läheisessä Loreton kaupungissa tutustumassa paikalliseen kirkkoon "basilikaan"...

Sekä shoppailtiin ja nautittiin aurinkoisesta päivästä meren rannalla.

Illalla nautittiin juhlaillallinen hotellilla ja jamiteltiin vielä haitarimusiikin tahdissa. Sunnuntaina sanottiin Arrivederci Porto Recanati ja huristeltiin bussilla Roomaan. Vähän oli totuttelemista rauhallisen Recanatin jälkeen Rooman hulinaan ja väen paljouteen. Mutta sinnikkäästi kiersimme paikallisia nähtävyyksiä, kierros alkoi hotellin lähellä olevista Espanjalaisista portaista.

Fontanan lähteelle heitimme kolikon. Näin varmistettiin, että palaamme joskus vielä Roomaan.

Maanantaina ehdittiin vielä pikaisesti käydä Vatikaanissa sekä Colosseumilla, ennenkuin alkoi paluumatka kotiin.

Kuva: Tarja Pääskylä

Olipa upea reissu! Lämpimät kiitokset Traditunen Leilalle ja Pertulle mahtavasta matkaohjelmasta ja opastuksesta reissun aikana sekä Kon-Tiki Toursille sujuvista matkajärjestelyistä! Ja jättihalit ihan huipulle matkaseurueelle - tutustuimme moneen uuteen haitarikaveriin ja haitarimusiikin ystävään!

Reissuterveisin Tarja ja Liisa